Vilhon stressistä

Kirjoitin Keski-Suomen Vesikoirien foorumille Vilhon stressaamisesta agility kentällä ja rauhoittamisesta naksun avulla. Stressaamisella puhun koiran stressikäytöksestä, jota se ilmentää, kun se kiihtyy eli kansankielellä kuumuu. ;)

Temput ja muuta mukavaa - Keski-Suomen Vesikoirat

"Karen Overallin Relaxation Protocol ei ole naksuohjelma, varmaankin nimenomaan sen takia, että siinä ei haeta aktiivista toiminnan tarjoamista. Siinä ei käytetä naksua, joten en nyt paneudu siihen. Lyhyesti vain, että siinä koiraa opetetaan yksityiskohtaisilla harjoituksilla olemaan yhdessä ja samassa asennossa vaikka mitä tapahtuisi. Aina palkataan rauhallisesta käytöksestä ja sitä ilmentävistä pienistä jutuista koiran olemuksessa. Kerron kyllä siitäkin lisää, jos teitä se kiinnostaa.

Click to Calm kirjassa on noin 40 eri harjoitusta, joissa koiraa opetetaan olemaan rauhoittuneena erilaisissa tilanteissa naksun avulla. Click to Calmin alaotsikko on Healing aggressive behavior ja ohjelma on nimenomaan kehitetty toisia koiria kohtaan aggressiivisesti käyttäytyvää kirjoittajan koiraa varten. Kaikki harjoitukset sopivat kuitenkin myös stressaantuville koirilla ja niiden käytökseen. Tärkein anti tuolla kirjalla on ollut minulle olla henkisenä tukena, koska olen saanut siitä sellaista oloa, että nämä keinot voi oikeasti toimia. Lisäksi olen oikeasti oppinut kirjasta noilla esimerkeillä ymmärtämään, että miten saada koira tarjoamaan rauhallista käytöstä. Eli kouluttamalla koiralle varmoja pitkäkestoisia käytöksiä, joita siltä voi odottaa stressaavissa tilanteissa ja siten helpottaa koiran oloa.

Myös sellaisen asenteenmuutoksen minulle tuo Click to Calm on antanut, että olen alkanut miettimään, että minkälainen on rauhallinen Vilho ja minkälainen on sen rauhallinen käytös tai minkälaisia ovat ne toiset koirat, jotka käyttäytyvät kentänlaidalla rauhallisesti. Määrittelin siten Vilholle yhden ainoan rauhallisen käytöksen, jota halusin sen ilmentävän eniten kentällä ja naksautin ja palkkasin aina kun Vilho teki käytöstä. No pian se tarjosinkin tätä käytöstä eniten ja sillä jo päästiin paljon eteenpäin.

Tärkein harjoitus meille tuosta Click to Calmista oli sellainen, että koiran edeltävää käytöstä rauhallisemmasta käytöksestä naksautetaan ja palkataan. Esimerkiksi näin: Vilho hyppää minua vasten - naksautan ja palkkaan siitä, kun sen jalat on taas maassa, Vilho haukkuu - naksautan ja palkkaan siitä, kun sen hiljenee ottamaan henkeä, Vilho seisoo - naksautan ja palkkaan siitä, kun käy makuulle, Vilho on tarkkana ja seisoo jännittyneenä - naksautan ja palkkaan siitä, kun sen lihakset löystyvät tai Vilhon ilme on keskittynyt ja kireä - naksautan ja palkkaan siitä, että se haukottelee... ymmärrätte varmaan idean. Ja uskomatonta Vilho on fiksuna koirana ymmärtänyt tämänkin pelin hengen. Se alkoi tosi nopeasti tarjoamaan noita rauhoittumisesta ilmeneviä asioita ihan luonnostaan ja alkoi keskittymään paremmin siihen. En uskoisi, jos en olisi itse nähnyt ja kokenut tätä.

Paras palaute on tullut treenikavereilta kentänlaidalta, koska tosi moni on sanonut, että olette Vilhon kanssa kehittyneet ihan tosi paljon. Itse en näe, että olemme niinkään kehittyneet vaan päässeet omalle tasollemme, koska nyt saan vietyä Vilhon radalle rahoittuneena. Silloin sillä on vielä kykyä ja ymmärtämystä oppia uusia ohjauksia ja ylipäätään kyky seurata minua siellä radalla.

Kesällä olin kyllä lopettaa koko lajin, kun koira alkoi jo toimimaan paremmin treeneissä, mutta kisoissa sitten stressi taas pukkasi, varmaan minunkin jännittämisen vuoksi ja kisat menivät aina pyllylleen. Mutta Jyväskylän syyskisojen viimeinen rata antoi taas uskoa harrastamiseen. Vilho nimittäin oli ihan kamalan kiihtynyt ennen rataa. Pelkäsin ihan oikeasti, että mitähän tästä tulee. Vilho vielä näki yhden koiratappelun (oli kyllä ihan osallistumassa poliisina mukaan) ja yksi koira räkytti sille oikein mahtavasti, johon Vilho vastasi hirveällä voimalla ja kiihtyi näistä tosi paljon. Olin ihan varma, että taas lentää radalla rimat, Vilho varastaa alussa, Vilho menee omia ratoja, käy haukkumassa minulle ja hyppää yli kaikki kontaktit. Onneksi sitten vielä yritin tuota rauhoittumispeliä muutamaa minuuttia ennen radalle menoa. Vilho rauhoittui selvästi ja meni radan ihan upeasti. Ainoastaan yksi kontakti jäi ottamatta, kun itse pidin kontaktiesteellä vielä Vilhon kyvyille ja taidoille liian kovaa vauhtia, niin se ei malttanut ottaa sitä kunnolla, kun seuraavana esteenä oli putki.

Paljon olen tämän rauhoittumisongelman kanssa nyt joutunut työtä tekemään. Lukemattomia tunteja kentänlaidalla hengaamassa, vaikka meillä ei ole ollut treenitkään. Olihan tähän asiaa ihan pakko saada muutosta, koska ei meillä ollut enää kummallakaan kentällä kivaa Vilhon kuumumisen kanssa, joten jotain oli tehtävä. Lisäapua olen saanut lukemalla koiran stressistä kirjasta Stress in Dogs ja Susan Garretin agility DVD:stä Success with one jump. Tuossa Garretin videossa keskitytään ensimmäiset 46 minuuttia siihen, että miten koiralle opetetaan varma esteen takana istuminen agilityradan lähtölinjalla. Ihan kultaisia neuvoja ja samalla videolla näkee oikeanlaista palkkausta ja häiriöiden tekemistä koiralle."